Toimimme Vastuu Groupilla monessa asiassa eri tavalla kuin muualla. Liikumme nopeasti ja käännämme suuntaa ketterästi. Johtoajatuksenamme on luottamuksen ja läpinäkyvyyden lisääminen, ja pyrimme tähän esimerkiksi edistämällä digitalisaatiota. Digitalisaatio, uudet palvelut ja uudet toimintatavat tarkoittavat vanhojen toimintamallien hylkäämistä – miksi johtaisimme organisaatiota samoin kuin sata vuotta sitten, kun työn luonne on muuttunut valtavasti? Miksi johtaisimme organisaatiota hierakkisesti, kun emme työskentele staattisessa, muuttumattomassa ympäristössä? Miksi emme kokeilisi jotain uutta?
Ja niin me kokeilimme – kokeilunhaluisia kun olemme. (Tai hulluja, voisi joku väittää.)
Vuosi sitten siirryimme itseohjautuvaan organisaatiomaliin, jossa ideana on se, että jokainen on oman tonttinsa johtaja ja itsenäinen toimija. Purimme perinteiset organisaatiorakennelmat ja jakauduimme palvelutiimeihin. Aiemmissa blogipostauksissa olemmekin kirjoittaneet esimerkiksi siitä, miten esimiehelle ennen kuuluneet vastuut nykyään hoidetaan ja siitä, mitä itseohjautuvuus oikein on. Jatkan kollegoideni aloittamaa pohdintaa miettimällä, mitä itseohjautuvuus vaatii yksilöltä.
Itseohjautuvuus ja itsen johtaminen
Itseohjautuvuudessa on jo sanatasolla sana itse. Mitä siitä sitten voisi päätellä? Ainakin itsenäisyyttä, itsen johtamista ja itsensä ohjaamista. Kun ei ole esimiestä asettamassa tavoitteita tai kertomassa toimintatapoja, ne pitää ratkoa itse. Jos on tottunut kovin perinteiseen organisaatiomalliin, tämä voi olla shokki – tai ainakin paikka uuden opettelemiselle.
Itsensä johtaminen vaatii hyvää itsetuntemusta. On tunnettava omat voimavarat ja toimintatavat ja mietittävä, missä, miten ja milloin toimii tehokkaimmin: jos keskityt parhaiten aamulla, varaa aamulle aikaa tehdä se päivän haastavin tai eniten miettimistä vaativa homma. Omien toimintatapojen tunteminen antaa eväitä aikatauluttamiseen sekä pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden suunnittelemiseen.
Omat osaamisalueet ja kehityskohteet voi kirkastaa joko itsearvioimalla tai juttelemalla kollegojen kanssa. Itsen johtaminen itseohjautuvassa organisaatiossa ei missään nimessä tarkoita omaan itseen uppoamista tai yksin jäämistä, vaan yhteisten tavoitteiden kirkastamista yhdessä kollegojen kanssa. Me esimerkiksi päivitämme säännöllisin väliajoin My Mission Statementia, johon kirjaamme omat vastuualueemme ja tavoitteemme.
Kun nyt organisaatiosta puhutaan, niin Amandan tekstissä mainittiin ryhmän itseorganisoituminen – kun itseohjautuvilla yksilöillä on yhteinen tavoite kirkkaana, pystyy koko ryhmä toimimaan kohti yhteistä tavoitetta. Yksilöt voivat lähestyä tavoitetteen toteuttamista itselleen parhaiten sopivilla tavoilla.
Itsen johtamiseen, työhyvinvointiin ja työsuoritukseen vaikuttavat myös tunteet, energia ja asenne. Niihin voi vaikuttaa itse, mutta kollegat ja kollegoiden tuki nousevat valtavan suureen arvoon. Toimitusjohtajamme Lasse kirjoitti aiemmin luottamuksesta, joka on toimintamme peruskivi. Kun kollegaan voi luottaa, syntyy uskomaton määrä positiivista energiaa, joka heijastuu kaikkeen tekemiseen. Luottamus on myös peruskäsite itseohjautuvuuden takana: kun luotetaan siihen, että jokainen hoitaa oman tonttinsa, ei kontrollointia tarvita.
Itseohjautuvuus ja itsensä johtaminen tuovat tietenkin mukanaan myös paljon vastuuta. Omasta tontista on huolehdittava. Itseohjautuva malli antaa mahdollisuuden tehdä päätöksiä, mutta se ei tietenkään tarkoita omavaltaisuutta. Päätöksenteko on oma taitonsa, jossa on huomioitava ne, joita päätös koskee sekä osattava hankkia tarpeeksi tietoa päätöksenteon tueksi - tässä itsetuntemus nousee jälleen suureen rooliin.
Yksilökeskeisyydestä tiimikeskeisyyteen
Miten itsensä johtaminen ja itseohjautuva organisaatio sitten limitetään yhteen? Ratkaisin sen ihan tällaisilla simppeleillä teeseillä, jotka nakutan nyt kuvainnollisesti internetin seinälle: tieto, tavoite ja tuki.
Jotta voi johtaa itseään, pitää olla tietoa sekä organisaation tavoitteesta että omista toimintatavoista ja itsestään. Ilman tietoa ei voi tehdä hyviä päätöksiä. Lisäksi pitää pystyä asettamaan itselleen tavoitteita, jotka ovat linjassa organisaation tavoitteiden kanssa. Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä pitää osata etsiä tukea kollegoilta sitä tarvitessaan sekä tukea itse muita – esimerkiksi juuri yllä mainitussa päätöksenteossa.
Itseohjautuvuus kun ei tarkoita yksinäistä ponnistelua tai sooloilua vaan ryhmää, joka tekee oma-aloitteisesti töitä yhteisen tavoitteen eteen.
Sailan kirjoitus jatkaa postaussarjaa, jossa kerromme yrityskulttuuristamme ja polustamme kohti itseohjautuvaa organisaatiota. Voit tilata blogipostauksemme sähköpostiisi ja pysyt näin ajan tasalla matkamme kulusta.