Kevytyrittäjyys tarkoittaa itsensä työllistämistä laskutuspalveluyrityksen kautta. Käytännössä kevytyrittäjyys on perinteistä yrittäjyyttä helpompi tapa työllistää itsensä. Kevytyrittäjyys mahdollistaa vaihtoehtoisen tavan tehdä töitä, sillä kevytyrittäjä voi keskittyä paperitöiden sijaan omaan ydinosaamiseensa.
Vastuu Group kokoaa yhteen kahdesti vuodessa KIRA-alan asiantuntijoita ja vaikuttajia keskustelemaan ja käsittelemään ajankohtaisia asioita. Syksyn 2021 ohjausryhmän aiheena oli kevytyrittäjyys, joka on ollut viime vuosina yhä enemmän yleistyvä työteon muoto. Aiheesta oli mukana keskustelemassa Vastuu Groupin työntekijöiden lisäksi muutamia asiakasyrityksiämme ja viranomaisyhteistyökumppaneitamme sekä kevytyrittäjien edustajana Uusi Työ Ry:n Olli Kärkkäinen.
Tässä kirjoituksessa tutustutaan eri tahojen, kuten KIRA-alan yrityksien, Verohallinnon ja Aluehallintoviraston, ohjausryhmässä esiin tuomiin näkökulmiin kevytyrittäjyydestä ja millaisia uhkia tai mahdollisuuksia kyseinen työnmuoto heidän silmissänsä luo.
Mikä ihmeen kevytyrittäjä?
Kevytyrittäjä terminä ei ole virallinen nimike, vaan se on yleistynyt arkikäyttöön puoliksi vahingossa ja kenties kiitos hyvän brändäyksen. Tarkemmin kevytyrittäjyys tarkoittaa yrittämisen muotoa, jossa tavanomaiset yrittäjyyteen kuuluvat hallinnolliset työt, kuten esimerkiksi laskutus, pakolliset maksut ja kirjanpito on ulkoistettu laskutuspalveluyritykselle.
Kevytyrittäjän ainoa tehtävä on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan keskittyä vain varsinaiseen työsuoritukseen. Usein tähän työmuotoon liittyy se, että kyseinen henkilö voi tehdä laskutettavaa työtä ilman, että hänellä on omaa virallista Y-tunnusta. Työtä tehdään siis laskutuspalveluyrityksen nimissä, mutta silti itsenäisesti ja yrittäjämäisesti. Korvaus tehdystä työstä maksetaan laskutuspalveluyrityksen kautta sovitusti.
Kuulostaako helpolta? Sitä sen on nimenomaan tarkoituskin olla, mutta miksi se sitten puhututtaa eri toimijoiden keskuudessa niin paljon? Pienenä knoppina: laki ei tunnista kevytyrittäjää. Lain virallisen tulkinnan mukaan Suomessa on joko yrittäjiä tai työntekijöitä, eikä mitään kolmatta työmuotoa ole olemassa. Kevytyrittäjiä on kutsuttu villisti jopa lainsuojattomaksi.
Kevytyrittäjyys viranomaisten näkökulmasta
Kevytyrittäjien työsuhteen arviointi työsuojeluvalvonnassa aiheuttaa selkeästi haasteita. Tyypillisimmillään tulkintaa tehdään arvioitaessa, onko työsopimuslakia noudatettu oikein.
Kun henkilö on työsuhteessa selkeästi nimettyyn yritykseen, turvaa lainsäädäntö paremmin työsuojelullisissa kysymyksissä. Esimerkiksi ilmoitusvelvollisuuden puuttuminen kevytyrittäjien kohdalla estää tehokkaan arvioinnin toisinaan kokonaan.
Haasteita ilmenee myös ulkomaalaisten työntekijöiden valvonnassa. Aika-ajoin tulee ilmi, että on työntekijöitä, jotka ovat töissä kevytyrittäjästatuksella, mutta eivät itse sitä välttämättä edes haavoittuvasta asemastaan johtuen tiedä tai ymmärrä. Haavoittuvuudella tarkoitetaan tässä esimerkiksi rajallista tai puutteellista suomen kielen taitoa.
Kevytyrittäjällä ei muodostu suoranaista työsuhdetta kehenkään, sillä laskutuspalvelu toimii vain ”muodollisena työnantajana” ja näin ollen tietyt velvollisuudet esimerkiksi työntekijöiden kuulemisessa valvontatilanteissa eivät ole aina mahdollisia. Valvonnan kannalta löytyy siis monia kysymyksiä, ja periaatteessa jokainen tapaus pitää arvioida tapauskohtaisesti, eikä suoria johtopäätöksiä voida kovin helposti vetää.
Myös verotuksen näkökulmasta on haasteellista saada esimerkiksi tietoa siitä, missä roolissa työnsuorittaja toimii tai miten erilaisissa verovähennyksiin liittyvissä asioissa pitäisi menetellä. Julkisessa keskustelussa puhututtavat eniten verotukseen liittymättömät asiat, kuten se, miten yllä mainittu työsuojeluvalvonta hoidetaan tai miten menetellään eläkevakuuttamisen osalta.
Kevytyrittäjyys työn tilaajan näkökulmasta
Tilaajavastuulaki säätelee kaikkien tilaajien tekemistä tiettyjen reunaehtojen täyttyessä. Työn tilaajan tulee pyytää ja sopimusosapuolen tulee toimittaa tilaajalle mm. selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja löytyykö yritys kaupparekisteristä.
Tilaajavastuulain velvoitteiden lisäksi Työturvallisuuslain 52a§:n mukaan jokaisella työmaalla työskentelevällä henkilöllä täytyy työmaalla liikkuessaan olla näkyvillä henkilöä yksilöivä kuvallinen henkilötunniste. Tunnisteesta on käytävä ilmi, onko työmaalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa tilaajan näkökulmasta, kun työtä tilataan kevytyrittäjältä?
Käytännössä tällä hetkellä kevytyrittäjien kohdalla henkilötunnisteiden tilaaminen hoidetaan monesti siten, että laskutuspalveluyritys tilaa työnsuorittajalle henkilökortin omiin nimiinsä, vaikka työn suorittaja on todellisuudessa vain laskutussuhteessa tähän yritykseen, koska työsopimusta näiden kahden toimijan välillä ei ole. Työsuojelun näkökulmasta henkilötunnisteesta olisi kuitenkin käytävä ilmi työntekijän tosiasiallinen työnantaja (=palkanmaksaja), tai se, että kyseessä on itsenäinen työnsuorittaja.
Jos työtä tilataan kevytyrittäjältä, tilaajan on ennen sopimuksen tekemistä hankittava tilaajavastuulain mukaiset selvitykset kevytyrittäjän velvoitteiden hoidosta. Laskutuspalvelu ei voi antaa selvityksiä kevytyrittäjän puolesta.
Useimmiten kevytyrittäjällä ei ole Y-tunnusta, eikä sitä ei ole rekisteröity arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin, kaupparekisteriin tai julkiseen verovelkarekisteriin. Tällaisessa tilanteessa tilaaja voi pyytää sopimuspuolelta vapaamuotoisen selvityksen siitä, että sitä ei ole merkitty Verohallinnon rekistereihin eikä kaupparekisteriin. Veronmaksuasioita koskeva todistus tilaajan on pyydettävä suoraan sopimuspuolelta. Lue Aluehallintoviraston tiedotteesta lisää tilaajavastuulain vaatimista selvityksistä kevytyrittäjien kohdalla.
Vaikka tilaajat voivat pyytää ja kevytyrittäjät toimittaa tilaajille tilaajavastuulain vaatimat selvitykset, käytännössä tämä aiheuttaa alalla haasteita, koska monet tilaajat ovat automatisoineet kaikki hankinta- ja työmaanhallintaprosessinsa ja manuaalisten selvitysten käsittely koetaan työlääksi.
Yksi tilaajan näkökulmasta esille nouseva asia kevytyrittäjyydessä on myös se, että Eläketurvakeskuksen mukaan työn tilaaja voi joutua eläkevakuutusvastuuseen, mikäli kevytyrittäjän katsotaan olevan työsuhteessa työn tilaajaan, vaikka työstä maksettu korvaus tapahtuisi laskutuspalveluyrityksen kautta. Näin voi tapahtua, jos työn suorittajan ja tilaajan välinen työntekosuhde täyttää työsuhteen tunnusmerkit. Tällöin katsotaan, että kyseessä on työsuhde.
Tilaajia huolettava asia on myös se, että kevytyrittäjyys mahdollistaa liiketoimintakiellon kiertämisen, koska laskutuspalveluja käyttämällä kevytyrittäjä katsotaan verotuksessa usein yrittäjän sijasta palkansaajaksi.
Tilaajan näkökulmasta kevytyrittäjien työllistämiseen liittyy siis monia riskejä, joita työn tilaajat haluavat välttää. Työn tilaajina he ovat lopulta vastuussa, mikäli työmailla ei toimita lain mukaisesti.
Kevytyrittäjyys kevytyrittäjän näkökulmasta
Kevytyrittäjyys, eli itsensä työllistäminen laskutuspalveluyrityksen kautta, mahdollistaa vaihtoehtoisen tavan tehdä töitä. Käytännössä kevytyrittäjyys helpottaa itsensä työllistämistä ja ennen kaikkea kannustaa suhteellisen pienellä riskillä kokeilemaan uusia mahdollisuuksia ja ideoita.
Kevytyrittäjäpalvelut ehkäisevät harmaata taloutta tarjoamalla helpon tavan työsuorituksen laskuttamiseen. Kevytyrittäjien edustajan näkökulmasta riskejä kevytyrittäjien työllistämiselle ei ole siinä määrin kuin esimerkiksi työn tilaajat sen näkevät.
Esimerkiksi liiketoimintakiellossa oleva henkilö ei aiheuta yritykselle kevytyrittäjien edustajan näkökulmasta ylimääräistä riskiä, sillä laskutuspalveluyritykset hoitavat kevytyrittäjän puolesta kaiken taloushallinnollisen toiminnan.
Myös verot tulevat automaattisesti maksetuiksi oikean suuruisina, joten kirjanpidon laiminlyönti tai virheet eivät ole riskinä. Kevytyrittäjien edustajan mukaan laskutuspalveluyritykset tarjoavat kevytyrittäjille myös koulutusta ja neuvontaa.
Monet vakuutukset ovat automaattisesti voimassa, ja niitä voidaan tarvittaessa laajentaa ja muuttaa, mikäli jokin vakuutus, kuten vastuuvakuutus, ei täytä kaikkia työn tilaajien vaatimuksia. Laskutuspalveluyritykset ovat siis valmiita tekemään osansa ratkaisun löytämisessä ja toteuttamisessa sekä selvitysvelvollisuuden täyttämisessä.
Kevytyrittäjyys KIRA-alalla kaipaa yhteisiä linjanvetoja
Mitään yksiselitteistä ratkaisua kevytyrittäjyyden aiheuttamiin haasteisiin ei ohjausryhmässä vielä löydetty, sillä kaikilla tahoilla on omat näkemyksensä kevytyrittäjyyden riskeistä ja mahdollisuuksista. Positiivista on kuitenkin, että laajemmat yhteiset keskustelut on käynnistetty ja kaikille osapuolille on annettu mahdollisuus kertoa oma näkökulmansa.
Me Vastuu Groupilla jatkamme aktiivista työtä tämän asian parissa, jotta voisimme ottaa myös kevytyrittäjät jatkossa osaksi palveluitamme, ja siten myös helpottaa heidän työllistymistään KIRA- alalla.
Vastuu Groupin operatiivinen johtaja Johannes Albäck esittelikin ohjausryhmässä monia tunnistamiamme kevytyrittäjyyttä ja palveluidemme käyttöä koskevia haasteita. Monet KIRA-alalla toimivat yritykset käyttävät palveluitamme helpottaakseen tilaajavastuulain velvoitteiden noudattamista. Kevytyrittäjät kuitenkin aiheuttavat palveluissa päänvaivaa. Yksi suurimmista haasteista kevytyrittäjyydessä palveluidemme suhteen on ehdottomasti työsuhderiippuvuuden poistaminen itsensätyöllistäjien osalta.
Olemme myös pohtineet kevytyrittäjien omaa Luotettava Kumppani -raporttia. Raportti hyödyntäisi tietojen haussa Y-tunnuksen sijasta henkilön veronumeroa, mutta asiassa on vielä paljon selvitettävää muun muassa GDPR:n näkökulmasta.
Monet asiat ovat riippuvaisia myös viranomaisten linjavedoista sekä lain asettamista vaatimuksista ja sen tulkinnoista. Kevytyrittäjyys on monelta kannalta katsottuna siis hieno uusi tapa helpottaa ihmisten työllistymistä, mutta toimialasta riippuen haasteita valitettavasti silti löytyy. Olemme kuitenkin toiveikkaita, että näihin haasteisiin löydetään ennemmin tai myöhemmin kaikkia asianosaisia tyydyttävät ratkaisut, kun kaikki osapuolet tekevät rakentavasti yhteistyötä.
Tekstiä muokattu 3.2.2022: Tarkennettu kappaleessa "Kevytyrittäjyys tilaajan näkökulmasta", miten tilaajavastuulain selvitykset hoidetaan kevytyrittäjien kohdalla sekä lisätty linkki Aluehallintoviraston tiedotteeseen .
