Lähetetty työntekijä on muusta valtiosta lähetetty työntekijä, joka tekee Suomessa työtä sopimuksen perusteella – joko alihankintana, yrityksen sisäisenä siirtona tai vuokratyönä. Hänen tavallinen työskentelypaikkansa on siis muussa valtiossa kuin Suomessa.Työntekijän lähettämisestä on säädetty laki, jonka tavoitteena on, että lähetetyt työntekijät ovat tasavertaisessa asemassa suomalaisten työntekijöiden kanssa. Laissa määritellään ne suomalaista työelämää koskevat säädökset, joita sovelletaan silloin, kun ne ovat työntekijän kannalta edullisempia. Lain soveltamisen kannalta ei ole merkitystä, onko työntekijä EU-maasta vai sen ulkopuolelta.
Lähetettyjä työntekijöitä koskee uusi laki työntekijöiden lähettämisestä (447/2016) sekä vanha laki lähetetyistä työntekijöistä (1146/1999). Vanhaa lakia sovelletaan edelleen Suomessa oleviin lähetettyihin työntekijöihin, uuden lain piiriin tulevat lain voimaantulon jälkeen tehtävät uudet sopimukset. Lisätietoa laista ja sen soveltamisalasta löydät Aluehallintoviraston verkkosivuilta.
Kun ulkomainen yritys lähettää työntekijän työsuhteen kestäessä tilapäisesti Suomeen työhön, on sekä lähettävän yrityksen, tilaajan että rakennusalalla myös päätoteuttajan ja rakennuttajan huolehdittava pelisääntöjen noudattamisesta.
Mitä laki työntekijöiden lähettämisestä velvoittaa?
Laki työntekijöiden lähettämisestä edellyttää toimenpiteitä monelta taholta. Eniten velvoitteita on työnantajalla, eli lähettävällä yrityksellä.
Lähettävän yrityksen on esimerkiksi asetettava yritykselle Suomessa toimiva edustaja. Edustajan tehtävänä on hoitaa yhteydenpitoa ja olla tarvittaessa viranomaisten tavoitettavissa. Edustaja voi olla oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö, joka on valtuutettu toimimaan yrityksen puolesta. Jos edustajaa ei ole asetettu, siitä voi seurata laiminlyöntimaksu.
Lähettävän yrityksen on varmistettava lähetettyjen työntekijöiden työnteko-oikeus Suomessa sekä pidettävä kirjallisesti saatavilla tarvittavat tiedot koko lähetettynä olon ajan. Näitä tietoja ovat esimerkiksi lähettävän yrityksen yksilöintitiedot ja tiedot vastuuhenkilöistä sijoittautumisvaltioissa sekä lähetettyjen työntekijöiden yksilöintitiedot.
Lähettävän yrityksen tulee myös huolehtia palkkauksesta, työajan noudattamisesta, vuosilomakirjanpidosta, työterveyshuollosta, vakuutuksista, sosiaaliturvasta, työturvallisuudesta, työehtojen noudattamisesta ja verolainsäädännön noudattamisesta. Rakennustyömailla työskenteleville työntekijöille on huolehdittava näkyvillä oleva, kuvallinen henkilötunniste, josta käy ilmi työntekijän julkiseen veronumerorekisteriin merkitty veronumero. Kattavan listauksen velvoitteista löydät työsuojeluviranomaisten verkkosivuilta.
Syksystä 2017 alkaen lähettävän yrityksen on ennen työn teon aloittamista tehtävä myös ilmoitus työsuojeluviranomaisille työntekijöiden lähettämisestä.
Tilaajan on huolehdittava siitä, että lähettävä yritys on asettanut Suomessa toimivan edustajan ja että edustaja on tavoitettavissa. Vuokra- ja alihankintatyössä on huomioitava myös tilaajavastuulaki: tilaajan on siis pyydettävä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset sopimuskumppaniltaan ennen sopimuksen tekemistä.
Tilaajan on myös huolehdittava, että työntekijöiden työolosuhteet ovat työturvallisuusmääräysten mukaiset sekä vuokratyössä toimitettava lähettävälle yritykselle työnantajavelvoitteiden täyttämisessä tarvittavat tiedot. Jos tilaaja ei viranomaisten pyynnöstä selvitä lähettävältä yritykseltä yrityksen edustajaa ja toimita tämän yhteystietoja viranomaisille, seuraa tästä laiminlyöntimaksu.
Rakennusalalla velvoitteita on myös päätoteuttajalla ja rakennuttajalla. Uuden työntekijöiden lähettämistä koskevan lain voimaan tulon jälkeen päätoteuttaja ja rakennuttaja ovat velvollisia tekemään selvityksen palkanmaksusta, jos lähetetty työntekijä ilmoittaa palkanmaksun puutteellisuudesta. Selvityspyyntö ja selvitys on säilytettävä kaksi vuotta työnteon päättymisestä.
Ilmoitus työntekijän lähettämisestä
Syksystä 2017 alkaen lähettävän yrityksen on myös tehtävä Aluehallintovirastolle ilmoitus työntekijän lähettämisestä. Rakennusalalla ilmoitus tehdään aina, muissa tapauksissa ilmoitus tehdään, kun työskentely kestää yli viisi päivää. Ilmoitus on tehtävä ennen kuin sopimuksen mukainen työnteko alkaa.
Ilmoituksella annettuja tietoja on täydennettävä, jos ilmoitetut tiedot muuttuvat olennaisesti. Rakennusalalla ilmoitus ja sen mahdolliset täydennykset on toimitettava myös rakennuttajalle ja päätoteuttajalle. Päätoteuttajan on varmistettava perehdytyksen yhteydessä, että ilmoitus on tehty. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.
Kirjoitamme blogissamme tulevasta ilmoitusvelvollisuudesta myöhemmin tarkemmin – pysy kuulolla! Lisätietoja syksyllä voimaan astuvasta ilmoitusvelvollisuudesta voit lukea myös Aluehallintoviraston verkkosivulta.
