Rakennustyömaiden ilmoitusmenettelystä on vähitellen tullut arkipäivää. Kiinteistö- ja rakennusalan historian suurin ponnistus reilun kilpailun puolesta on vähitellen sulautunut rutiineihin, ja nyt onkin hyvä aika katsoa, mitä tällä massiivisella operaatiolla on saatu aikaiseksi.
Verohallinto aloitti jo viime vuonna mittavan arviointiurakan rakentamisen tiedonantovelvollisuuden vaikuttavuudesta. Töitä tähän urakkaan on mennyt kaksi henkilötyövuotta, joten onkin mielenkiintoista katsoa miten toimenpiteet ovat purreet. Vaikka selvitys on laaja, niin siihen sisältyy ainoastaan yritykset, joiden päätoimiala on rakentaminen, ja ulos jäävät niin henkilöstövuokraus, kiinteistöjen huolto kuin työmaasiivouskin. Tiukka rajaus vaikuttaa varmasti myös havaintoihin.
Ensimmäinen merkittävä huomio on ulkomaalaisten työntekijöiden palkkasumman huomattava kasvu. Sekä palkkasumman keskiarvo, mediaani, että kokonaissumma on kasvanut nopeammin kuin ulkomaalaisten työntekijöiden määrä. Tämä kertoo siitä, että ulkomaalaisten työntekijöiden palkat ovat tulleet aikaisempaa paremmin verotuksen piiriin. Verohallinnon tietojen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden määrä olisi alhaisempi kuin Rakennusteollisuuden selvityksen mukaan, jossa ulkomaalaisten työntekijöiden osuudeksi arvioitiin 17 % työvoimasta. Edellisten tietojen perusteella näyttäisi siltä, että ulkomaalaisten työntekijöiden suhteellinen osuus on laskenut tiukentuneen lainsäädännön myötä.
Selvityksessä on huomioitu työntekijä- ja urakkailmoitusten lisäksi myös käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden veronumerorekisterin yhteisvaikutukset. Yhteensä nämä muutokset ovat kasvattaneet rakennustoimialan palkkasummaa 300 miljoonalla eurolla, joten verotuotot ovat kasvaneet 100 miljoonaa euroa. Pelkästään ilmoitusmenettelyn vaikutus palkkasummaan on vuonna 2015 ollut noin 30 miljoonaa euroa, verotulojen kasvuna 10 miljoonaa euroa. Lisäksi on tullut tietoja, että uudistusten myötä entistä useammin rehelliset yritykset ovat voittaneet tarjouskilpailuja.
Vaikutuksia on ollut, tosin ilmoitusmenettelyn osalta vaikutukset ovat olleet vielä ainakin omia odotuksia pienemmät. Samalla on vielä paljon kehitettävää, jotta kehitys jatkuu ja parempi tulos saavutetaan tulevaisuudessa aikaisempaa tehokkaammin ja pienemmällä byrokratialla.
Ilmoitusmenettelyä pitää kehittää ja tehostaa. Yksi ongelma on ollut tietojen oikeellisuus. Lisäksi pitää varmistaa, että myös turhat ja hankalat postitse hoidettavat korjauskehotukset saadaan digitalisoitua. Tulosten perusteella suunta näyttää kuitenkin oikealta, ja erittäin hyvä uutinen on se, että rehelliselle kilpailulle on aikaisempaa enemmän sijaa. Kiitos kaikille rehellisille yrityksille. Te toteutitte kaikki raskaat muutokset käytännössä, olette todellisia rehellisen kilpailun kirittäjiä!
Lisää aiheesta:
HTSY:n selvitys - www.vero.fi/medialle
Rakennusteollisuus RT ry:n työvoimakysely - https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Tyovoimakyselyt/
