Työn merkityksellisyys puhuttaa meitä paljon. Mutta mistä ihmeestä puhumme, kun puhumme työn merkityksellisyydestä? Tämä riippuu paljon siitä, keneltä asiaa kysytään. Y-sukupolvi – eli 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntyneet – haluaisi työltään merkityksellisyyden suhteen eri asioita kuin aiemmat sukupolvet. He kaipaavat esimiehiltään innostavuutta ja työltä joustamista vapaa-ajan suhteen, eikä työn tekemistä nähdä enää erillisenä osana elämää.
Työn merkityksellisyys ei synny tyhjiössä
Merkityksen etsiminen on ihmisille luontaista – niin työssä kuin elämässä yleensä. Työssä merkityksellisyyden kokeminen mahdollistuu silloin, kun yksilö kokee työn ja sen kontekstin olevan tärkeää ja tarkoituksenmukaista. Kokemusta tukevat tilanteet, joissa korostuu työn luonne ja sen edustamat arvot, uskomukset ja tavoitteet sekä yhteisö, jossa työtä tehdään. Myös motivaatio ja tarkoituksenmukaiset työtehtävät auttavat synnyttämään merkityksellisyyden kokemusta.
Merkityksellisyyden kokeminen on tärkeää, sillä sen puutteen on tutkittu johtavaan pahimmillaan esimerkiksi masennukseen. Tutkija Frank Martela kirjoittaakin: ”Parhaimmillaan merkityksellisyyden kokemus synnyttää ihmisessä vahvan sisäisen palon ja motivaation omaan työhön, jolloin syntyy myös paneutuneempaa ja laadukkaampaa jälkeä.” Kyseessä ei siis ole mikään pieni juttu ja kivalta kuulostava sana, vaan asia, joihin meidän tulisi yhdessä panostaa.
Mistä työn merkityksellisyys löytyy?
Merkityksellisyyden kokeminen on yksilötasolla ensiarvoisen tärkeää, mutta yksin siitä voi olla vaikea huolehtia tai koota sitä. Jos koko yrityksen suunta tuntuu olevan hukassa, eikä omasta työstä löydy yhtymäkohtaa firman mission ja olemassaolon edistämiseen, voi yksilön harteilla oleva taakka merkityksellisyyden kokemisesta olla liian suuri. Näin työn merkityksellisyyteen kietoutuu siis yksilön identiteetti, arvot, yrityksen suunta ja yhteinen tekeminen.
Organisaatiossa työn merkityksellisyys muodostuu mission kirkastamisesta ja sen tuomisesta osaksi työarkea. Tässä avainasemassa on juurikin yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen missioon sitoutuminen. Pelkkä mission ”jalkauttaminen” arkeen ei riitä, vaan työtehtävät ja toiminta on tärkeä suunnitella ja johtaa niin, että työtehtävät tukevat työmotivaatiota ja merkityksellisyyden kokemusta. Merkityksellinen työ voi löytyä lopulta siitä, että osaa yhdistää oman päivittäisen työnsä yrityksen suurempaan kuvaan. ”Teen asian X ja se edistää yrityksemme missiota”.
Työn merkityksellisyyden neljä elementtiä
Filosofian Akatemian mukaan työ tarjoaa merkityksellisyyden kokemuksia ihmisille parhaiten silloin, kun se tarjoaa ihmiselle neljä peruskokemusta. Nämä kokemukset ovat:
- Autonomian tunne eli kokemus siitä, että minulla on sananvaltaa siihen, miten suoritan työni ja mitkä päämäärät ovat minulle tavoittelemisen arvoisia.
- Kyvykkyyden tunne eli kokemus siitä, että pääsen käyttämään omaa osaamistani ja pystyn oppimaan uutta työssäni.
- Yhteenkuuluvuuden tunne eli kokemus siitä, että olen osa yhteisöä, jossa muut arvostavat minua sellaisena kuin olen ja jossa minusta välitetään.
- Hyväntekemisen tunne eli kokemus siitä, että tekemälläni työllä on myönteinen vaikutus toisiin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan.
Työn merkityksellisyyden löytäminen johtaa yksilötason hyvinvoinnin lisääntymiseen ja organisaation menestykseen. Se lisää yksilön terveyttä ja tyytyväisyyttä niin työhön kuin elämään kokonaisuudessaan. Onnellisempi työntekijä on työhönsä sitoutuneempi ja tehokkaampi työssään.
Kannattaa muistaa, että merkityksellisyys ei välttämättä ole mikään jatkuva tunne – kuten ei muutkaan tunteet – vaan ajoittain koettu tunne. Merkityksellisyyden tunne voi nousta pintaan erityisesti haastavissa tilanteissa, joissa pääsemme auttamaan muita ihmisiä osaamisellamme ja kokemuksellamme. Usein on niin, että heti työtä tehdessä ei tunne merkityksellisyyden tunnetta, mutta se voi tulla myöhemmin, kun mietimme voittamiamme haasteita jälkikäteen.
Teksti: Milla Pesonen ja Saara Rinta-Jouppi
Jos haluat lukea muita yrityskulttuuripostauksiamme, suuntaa tänne.
Millan ja Saaran kirjoitus jatkaa postaussarjaa, jossa kerromme yrityskulttuuristamme ja matkastamme itseohjautuvana organisaationa. Voit tilata blogipostauksemme sähköpostiisi ja pysyt näin ajan tasalla matkamme kulusta.
