Tilaajavastuulain mukaan tilaajan on ennen vuokratyö- tai alihankintasopimuksen solmimista hankittava laissa luetellut selvitykset sopimuskumppaneistaan. Näin tilaaja varmistaa, että sopimuskumppani on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa, kuten verot ja eläkemaksut. Tilaajan on myös säilytettävä selvitykset vähintään kaksi vuotta sopimuksen päättymisestä. Lain tavoitteena on torjua haittoja, joita yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuu harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta.
Tilaajavastuulain toteutumista valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintoviraston vastuulla on lain valvonta koko Suomen alueella, ja tarkastuksia tehdäänkin vuosittain koko maassa. Tässä kirjoituksessa kerron tilaajavastuutarkastusten tuloksista Aluehallintoviraston Tilaajavastuuvalvonta 2016 -raportin pohjalta.
Vuonna 2016 Suomessa tehtiin yhteensä 1 790 tilaajavastuutarkastusta. Tarkastetuista kohteista vain 531 eli kolmannes oli hoitanut tilaajan selvitysvelvollisuuden moitteitta. Puutteita oli viime vuonna melko paljon, mutta vakavia puutteita oli vähemmän kuin aiemmin. Tammikuun loppuun mennessä laiminlyönnit olivat johtaneet 123 tilaajan kuulemiseen ja 37 laiminlyöntimaksuun. Edellisvuonna samaan aikaan luvut olivat 160 ja 52.
Vuoden 2016 valvontahankkeiden keskeisenä tavoitteena oli lisätä yritysten tietämystä tilaajavastuulain tarkoituksesta ja sisällöstä. Aluehallintovirasto raportoi, että rakennusalalla laki tunnetaan keskimäärin paremmin kuin muilla aloilla.
Rakennusalalla tehtiin 775 tarkastusta, joista 488 tapauksessa tilaajalle annettiin toimintaohjeita ja joista 57 tapausta on käynnistänyt laiminlyöntimaksuprosessin. Rakennusalalla tarkastukset tehdään usein rakennustyömaalla, mutta valvovan viranomaisen tarkoituksena on lisätä yritystason tarkastuksia vuonna 2017.
Tilaajavastuutarkastuksia tehtiin laaja-alaisesti myös muille toimialoille:
- Teollisuuden aloille tehtiin yhteensä 211 tarkastusta, joista 161 tapauksessa tilaaja sai toimintaohjeita. 14 tapausta johti laiminlyöntimaksuprosessin käynnistämiseen, joista 8 tapauksessa laiminlyönti liittyi ulkomaalaisen sopimuskumppanin selvityksiin.
- Logistiikka-alalla tehtiin 248 tarkastusta, joista 197 tilaaja sai toimintaohjeita ja laiminlyöntimaksuprosessi käynnistettiin 23 tarkastuksen seurauksena. Tarkastusten erityisenä painopisteenä oli julkisen sektorin organisaatiot kuljetuspalveluiden tilaajana.
- Palvelualalla tehtiin 372 tarkastusta, joista 236 tapauksessa tilaaja sai toimintaohjeita ja 25 tarkastusta johti laiminlyöntimaksuprosessin aloittamiseen. Palvelualalla tarkastukset kohdennettiin majoitus-, ravitsemus-, kiinteistönhoito- ja siivousalojen yrityksiin.
- Muille aloille hankkeen ulkopuolelta tehtiin 29 tarkastusta. Puutteita havaittiin erityisesti työvoiman vuokrauspalveluissa. Siksi vuoden 2017 tarkastuksia kohdistetaan enemmän tälle toimialalle.
Aluehallintovirasto raportoi vuoden 2016 valvonnan perusteella, että vaikka rakennusalalla tietoisuus tilaajavastuulaista on parantunut, niin muilla aloilla tietämys on edelleen melko heikkoa. Tulevia valvontatoimenpiteitä aiotaan kohdentaa erityisesti niille aloille, joilla lakia ei vielä tunneta kovin hyvin.
Tilaajavastuutarkastuksissa jouduttiin tavallisimmin antamaan toimintaohjeita selvitysten tarkastamisesta ennen sopimuksen tekoa, ulkomaalaisten sopimuskumppanien selvitysten sisällöstä, selvitysten säilyttämisestä sekä selvitysten kelpoisuusajasta. Keskiarvo määrätyn laiminlyöntimaksun suuruudesta on 4400 euroa per sopimus.
Suomen Tilaajavastuu Oy tekee yhteistyötä aluehallintoviraston kanssa, jotta voimme varmistaa, että kaikki palvelumme vastaavat viranomaisvaatimuksia. Voit tutustua tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta varten kehitettyihin palveluihimme täällä. Nopean tilaajavastuulakioppaamme voit puolestaan ladata ilmaiseksi täältä:
