Aloitin tammikuun alusta työt Suomen Tilaajavastuulla. Vaikka yrityksen tarjoamat palvelut vaikuttivat ensisilmäyksellä humanistin silmään monimutkaisilta, hyppäsin silti rohkeasti tilaajavastuulakiin liittyvien palvelujen syövereihin. Pari ensimmäistä viikkoa säntäilinkin sitten palaverista ja neukkarista toiseen ymmärtämättä ympärilläni puhuttavasta omituisesta tilaajavastuujargonista juuri mitään.
Välillä tuntui, etten tulisi ikinä ymmärtämään mistä näissä palveluissa oikein on kysymys ja kuinka ne toimivat. Tunne on varmasti tuttu myös monelle muulle, joka yrittää ymmärtää tilaajavastuulakia ja siihen liittyviä palveluja. Pikkuhiljaa tilaajavastuulain ja siihen liittyvien palvelujen sisältö alkoi kuitenkin valjeta minullekin. Tässä keskeisimmät oivallukseni pähkinänkuoressa:
Tilaajavastuulaki
Laki koskee kaikkia aloja, mutta eniten sen piiriin kuuluvia yrityksiä on ehdottomasti rakennusalalla. Tilaajavastuulaki tulee kuvioihin silloin, kun yritys tai elinkeinonharjoittaja on tilaamassa työtä ulkopuoliselta yritykseltä, joista puhutaan myös aliurakoitsijoina tai toimittajina.
Kyseessä voi olla vaikkapa putkiremonttia suunnitteleva taloyhtiö tai maansiirtotyötä tilaava rakennusfirma. Tilaajavastuulakia sovelletaan, jos alihankitasopimuksen arvo ylittää 9 000 euron raja-arvon tai jos vuokratyö kestää pidempään kuin 10 päivää.
Laki velvoittaa työn tilaajaa selvittämään ja sopimuskumppania toimittamaan enintään kolme kuukautta vanhat selvitykset:
- Selvitykset ennakonperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisävelvollisten rekisteriin kuulumisesta.
- Kaupparekisteriote.
- Selvitykset verovelasta.
- Selvitykset työntekijöiden eläkevakuutuksesta ja eläkemaksujen maksamisesta.
- Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.
- Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä.
- Rakennusalalla myös selvitys lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ottamisesta.
Aluehallintovirasto valvoo tilaajavastuulain noudattamista ja voi määrätä tilaajalle sakkoja enintään 60 000 euron arvosta, jos tilaaja ei ole hankkinut toimittajalta lain edellyttämiä selvityksiä ennen sopimuksen solmimista. Lisäksi tilaaja ottaa suuren riskin, sillä mikäli toimittajalla ei ole asianmukaisia vakuutuksia, on tilaaja vastuussa esimerkiksi erilaisten työtapaturmien korvaamisesta. Selvitykset auttavat tilaajaa myös näkemään, onko toimittaja sellaisessa tilanteessa, ettei sopimuksen teko ole taloudellisesti järkevää esimerkiksi konkurssiuhan vuoksi.
Paperisotaa on siis tiedossa melkoisesti ennen kuin sopimus tilaajan ja toimittajan välillä voidaan tehdä. Suomen Tilaajavastuu tekee sähköisiä palveluita, joiden tarkoituksena on helpottaa tätä papereiden pyörittelyä.
Luotettava Kumppani
Luotettava Kumppani -palvelun avulla yritykset voivat toimittaa tilaajavastuulain edellyttämät yllämainitut selvitykset helposti digitaalisessa muodossa. Selvitykset ovat palvelussa aina helposti ja ajantasaisina tilaajan saatavilla uusia sopimuksia tehtäessä, eikä toimittajan tarvitse kolmen kuukauden välein haalia kasaan uusia selvityksiä. Tilaaja näkee Luotettavasta Kumppanista myös, että toimittaja on vastuullinen yritys ja hoitaa yhteiskuntavelvoitteensa kunnolla.
Miksi toimittajan kannattaa liittyä Luotettavaksi Kumppaniksi?
Luotettava Kumppani paitsi helpottaa toimittajan paperisotaa, on myös taloudellisesti kannattavaa, jos yrityksellä on enemmän kuin yksi tilaaja vuodessa. Se helpottaa myös tilaajan ja toimittajan välistä yhteistyötä, kun selvitykset ovat verkossa ja tilaaja voi myös seurata niitä siellä automaattisesti. Osa tilaajista edellyttää nykyään, että heidän kaikkien toimittajiensa tulee olla Luotettavia Kumppaneita, koska se helpottaa tilaajavastuulain noudattamista.
Mitä tilaajavastuulaissa oikeasti sitten sanotaan? Voit ladata ilmaisen oppaamme:
