Lue Susannan ja Arton tarina siitä, kun kaikki meni pieleen:
Olimme jo pitkään etsineet unelmiemme kotia. Katsoimme useita vaihtoehtoja isoilta toimijoilta, mutta valitsimme pienemmän markkinoille hiljattain tulleen suomalaisen firman.
Asunnossa oli sellaisia elementtejä, joita muilla rakennuttajilla ei ollut tarjolla. Ihastuimme paritalon pohjaratkaisuun ja sijaintiin. Mieheni tarkasti yrityksen tiedot kaupparekisteristä ja kaikki vaikutti olevan kunnossa, joten teimme kaupat asunnonvälittäjän kautta. Sama rakennuttaja rakensi kaksi paritaloa, eli neljä asuntoa. Rakennusvaiheessa saimme työmaalta puheluita melkein päivittäin. Aina oli jotain mennyt pieleen tai eri tavalla kuin olimme sopineet. ”Hei, saunanlauteet eivät mahdukaan tänne saunaan. Sahaamme näistä palan pois, että ovi saadaan kiinni”. ”Hei, me ollaan hävitetty suihkun vedensekoittajan vastakappaleet. Joudumme sahaamaan metri kertaa puolen metrin palan seinästä irti kaakeleineen, jotta saamme vaihdettua vastakappaleet. Laitamme palan kyllä takaisin ja vesieristeet pysyvät ihan kunnossa”, rakennusmiehet vakuuttivat.
Olimme esimerkiksi antaneet tarkat ohjeet, mitkä erikoislaatat tulevat kylpyhuoneeseen. Kyseiset laatat oli asennettu keittiöön. Tämä oli vielä pieni virhe. Huomasimme, että yksi seinä oli väärässä paikassa. Se luvattiin siirtää oikeaan kohtaan. Työmaalla oli pakko käydä vähintään kerran viikossa, kun siellä oli aina mennyt jotakin pieleen. Naapurimme asensi taloon hälytysjärjestelmän. Rakennusmiehet onnistuivat muuraamaan hälytysjärjestelmän ohjauspaneelin seinän sisään. He eivät välittäneet työnsä jäljestä.
Työmiehet olivat usein myös aika humalassa. Se oli ihan uskomatonta sähläystä. He peruuttivat pakettiautolla tai kuorma-autolla meidän paritalomme seinään. Tiiliseinä jouduttiin muuraamaan uudelleen. Töitä tehtiin myös iltaisin pimeässä ilman mitään valoja. Ei ihme, että maalausjälki oli suttuista ja kaakelit vinossa ja niissä oli monen senttimetrin välejä. Pihalle tuotiin jätemultaa, jossa oli lasinsiruja ja muuta roskaa joukossa.
Rakennusprojektin myötä rakennusmestariksi
Kun matkan varrella tuli kaikenlaisia ongelmia, meidän piti itse perehtyä oikeaoppiseen rakentamiseen. Emme voineet luottaa siihen, että rakentajien työnjälki on standardin mukaista. Opiskelimme esimerkiksi, miten sauna pitää eristää. Meistä tuli melkein rakennusmestareita tiedon määrän lisääntyessä. Asioihin perehtyminen vei ihan hirveästi aikaa. Pahinta oli epävarmuus, kun koko ajan piti tarkistaa, että nyt tuo on tehty noin ja miten se oikeasti pitäisi tehdä.
Oven karmin alaosan ja seinän etäisyys.
Oven karmin yläosan ja seinän etäisyys. Ei se ole niin justiinsa.
Kun asunto oli melkein valmis, kävimme muuttotarkastuksessa, jossa ostaja hyväksyy asunnon. Tarkastuksessa kirjattiin lähes sata virhettä! Asuimme talossa kymmenen kuukautta, ja yllätyksiä tuli vastaan pitkin matkaa. Kun minulla tipahti kynä lattialle, se vain vieri ja vieri, kun lattia oli niin vino. Talvella asunnossa paleli. Tajusimme, että eristys ei ollut kunnossa. Lattianrajassa tuuli kylmää ilmaa, ja mittari näytti siinä kohden pakkaslukemia, sisällä!
Lämminvesivaraaja oli asennettu väärin päin niin, että lämmin vesi loppui hetkessä. Kylpyhuoneen kaappien peilit olivat rikki, ja uusissa lavuaareissa oli halkeamia. Lattialämmitys toimi paikoittain. Lavuaarin edessä lattia oli niin polttavan kuuma, ettei siinä voinut seistä paljain jaloin, ja suihkun alla lattia oli ihan kylmä. Rakentamisessa kaikki meni pieleen. Suurin osa rakennusmiehistä ei ollut selvästikään ammattilaisia. Kaikki materiaalit olivat sekundaa, vaikka asunnot myytiin kovalla hinnalla. Aluksi yritimme sopia asioista suoraan rakennuttajan kanssa. Korjauslista oli loputon. Tuli pelko siitä, saammeko myytyä asuntoa ikinä, jos joskus haluamme tehdä niin. Asunto tuntui olevan ihan susi. Rakennuttaja ei ollut tässä vaiheessa enää yhtään yhteistyöhaluinen. Jouduimme ottamaan asianajajan.
Asianajajan neuvosta tilasimme neutraalin tahon tavarantarkastajaksi. Tavarantarkastaja totesi kaikki meidän tekemämme korjaushuomiot aiheellisiksi ja sanoi, että ne täytyy korjata. Rakennuttaja ei korjauksiin suostunut. Koko vuosi oli henkisesti todella rankka, kun tappelimme rakennuttajan kanssa, ja koko ajan sai pelätä menettävänsä kaikki rahansa. Lopulta selvisi, että yksi henkilöistä, joka oli projektissa aktiivisesti mukana, toimi valeomistajana todellisen omistajan ollessa liiketoimintakiellossa.
Myöhemmin tuli myös julki, että naapuriasuntojen osakekirjoissa oli monta aiempaa merkintää, vaikka asunnot olivat uusia. Firma sai syytteen rahanpesusta, ja asukkaatkin joutuivat poliisikuulusteluihin, koska heidänhän olisi pitänyt tietää osakekirjamerkinnöistä. Loppupeleissä firma toimi siis ihan rikollisesti. Pahinta oli se, että siinä tilanteessa oli aivan yksin. Mistään tahosta ei saanut apua. Ketään ei saanut vastuuseen. Rakennuttaja huijasi kaikella mahdollisella tavalla. Oli hirveä tunne, kun on lainarahalla kiinni talossa eikä tiedä, miten siitä pääsee eroon. Meillä kävi onneksi lopulta niin hyvä tuuri, että välittäjä halusi ostaa asunnon meiltä takaisin. Välittäjällä oli oikeusprosessi menossa rakennuttajaa vastaan. Välittäjä sai kaupan myötä RS-vakuuden, jota emme olleet vielä vapauttaneet rakennuttajalle. Näin hän pystyi hyödyntämään sen asunnon kunnostuksessa ennen eteenpäin myyntiä.
Kuinka voi yrittää välttyä kaikelta tältä?
1. Tarkasta yrityksen taustat, pyydä referenssikeissejä.
2. Tarkasta yrityksen taloudellinen tilanne, ettei yritys mene konkurssiin rakennusvaiheessa
3. Selvitä, kuinka paljon rakennusfirmalla on projekteja. Onko firmalla jo kiire tekemään seuraavaa kohdetta, vaikka aiempi kohde on vielä kesken esimerkiksi pihatöiden osalta?
4. Kysele kokemuksia yrityksestä muilta asiakkailta.
Lue täältä vinkit, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon remontin tekijää valitessa.
