Digitalisaatiosta on puhuttu viime aikoina paljon – välillä se tuntuu jopa tyhjältä muotisanalta. Kaikesta puheesta huolimatta se on tuonut mukanaan myös paljon konkreettista: uusia palveluita, uusia toimintatapoja ja uudenlaista yrityskulttuuria. Ensimmäinen työni niin sanotulla aikuisiällä oli myyjänä Radio Cityssä. Silloin tärkeimmät työkalut olivat lankapuhelin, faksi ja pihalle parkkeerattu vanha Opel Astra. Tulin joka aamu töihin ennen kahdeksaa ja soitin putkeen kaksi tuntia. Soittolistat olin valmistellut edellisenä iltapäivänä.
Työtapa oli siihen aikaan tehokas: päättäjät olivat aamulla työpisteellä ja heidät oli helppo tavoittaa silloin. Liidit oli pakko keksiä itse lukemalla Kauppalehteä ja katsomalla uutisia. Tarjoukset tehtiin tietokoneella mutta lähetettiin kuitenkin kirjekuoressa. Myyntipalavereita oli joka päivä kolmesta viiteen.
Automaatiota, ihmisiä ja palvelu-uudistus
Nyt pitäisi varmaan huokaista, että oi niitä aikoja. En kuitenkaan suo teille sitä iloa tällä kertaa. Paljon on vettä virranut Radio Cityn aikojen jälkeen, ja sinä aikana moni asia on muuttanut muotoaan. Esimerkiksi myynti on muuttunut digitalisaation myötä, ja ostamista ohjaavat yhä enemmän verkkosisällöt. Asiakkaiden kanssa kommunikoidaan puhelimen ja tapaamisten lisäksi myös sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa ja vaikka appien välityksellä.
Markkinoinnin automaatio on nykyään kansainvälinen trendi, johon on satsattu meilläkin – automaatiotiimimme on tehnyt aivan mahtavaa tulosta, enemmän kuin osasin odottaaa! Mutta mikä on automaation seuraava loikka? Mikä tekee mahtavasta erinomaisen? Vaikka automaatio on nykyään suureksi avuksi monissa prosesseissa, tarvitaan kuitenkin taustalle ihmisiä suunnittelemaan niitä, luomaan sisältöjä ja kyllä, tapaamaan ihmisiä.
Automaatio ja digitalisaatio eivät näy meillä vain sisäisissä toimintatavoissamme. Ne näkyvät myös visiossamme, palveluissamme ja keväällä startanneessa palvelu-uudistuksessamme. Visionamme on helpottaa yritysten hallinnollista taakkaa ja tarjota sähköisiä palveluita ratkomaan byrokratiasta aiheutuvia paperitöitä. Haluamme olla yritysten kumppanina alati muuttuvalla pelikentällä.
Tilaajavastuutiedot digitalisoiva Luotettava Kumppani -palvelumme sähköistää tällä hetkellä yli 50 000 yrityksen tilaajavastuutiedot, jolloin niitä ei tarvitse enää keräillä yksitellen erilaisista rekistereistä. Keväällä 2017 julkaisemamme yritystili täydentää visiomme: se paitsi helpottaa asiointia myös tarjoaa asiakkaalle paremman kokonaisnäkemyksen palveluistamme. Yritystilin ympärille rakennamme tulevaisuudessa laajempaa palvelu-uudistusta, jonka tavoitteena on tarjota entistä parempia palveluita ja tuottaa entistä parempia asiakaskokemuksia.
Kohti uudenlaista yrityskulttuuria
Digitalisaatio ja muuttuva maailma eivät vaikuta pelkästään palveluihin ja teknisiin ratkaisuihin. Ne vaikuttavat kulttuuriin ja yhteiskuntaan, ja meidän tapauksessamme vielä spesifimmin yrityskulttuuriin. Teimme viime vuonna Tilaajavastuulla ratkaisun satsata itseohjautuvaan organisaatiomalliin. Luotamme siihen, että jokainen on oman roolinsa asiantuntija, ja osaa tehdä siihen liittyviä päätöksiä. Kun hierakkiset organisaatiorakenteet eivät ole jarruttamassa kehitystä ja päätöksentekoa, on helpompaa liikkua ketterästi nopeasti muuttuvalla kentällä.
Maailma muutttuu niin kovaa vauhtia, että välillä on vaikea kertoa omille lapsille, mihin tulevaisuudessa kannattaa satsata – sen ainakin voi sanoa, että lankapuhelimet ja faksit ovat jo museossa, eikä parturin ammatti ainakaan katoa heti! Digitalisaatiota ei kuitenkaan kannata nähdä uhkana vaan mahdollisuutena: sen avulla on mahdollista tuottaa entistäkin parempia palveluita, jotka vapauttavat enemmän aikaa olennaiseen.
Jocken teksti jatkaa postaussarjaa, jossa tilaajavastuulaiset kertovat yrityskulttuuristamme. Tutustu myös Lassen kirjoitukseen luottamuksesta, Jaron kirjoitukseen erilaisuudesta, Ellin kirjoitukseen kiittämisestä, Lauran kirjoitukseen Great Place to Work -sertifioinnista, Saaran kirjoitukseen työkavereiden avun merkityksestä, Marjan kirjoitukseen siitä, miten esimiehen rooli muuttuu itseohjautuvassa organisaatiossa ja Lauran kirjoitukseen yrityskulttuurin kehittämisestä.
